Lehijärvellä on monipuolinen linnusto. Järven Ihalemmenlahti kuuluu lintuvesiohjelmaan ja on Natura 2000 -kohde. Lahti on kansallisesti arvokas lintualue ja syysmuutonaikainen vesilintujen kerääntymisalue. Myös Myllyojan suu toimii muuttoaikaan vesilintujen levähdyspaikkana.
Pesimälajeina rantavyöhykkeellä ovat mm. heinäsorsa, tavi, tukkasotka, sinisorsa, silkkiuikku ja nokikana.
Järvellä on havaittu
myös kalatiira, kuikka, isokoskelo, punasotka, lapasotka, alli,
härkälintu, merimetso, telkkä, haapana, laulujoutsen, mustakurkku-uikku,
kalalokki, naurulokki ja pikkulokki.Järvellä voi nähdä myös kurjen, kaakkurin, uivelon, kalasääksen sekä ruskosuo- ja sinisuohaukan.
Kalasto
Lehijärvellä on lievästi rehevöityneen järven kalasto. Järvellä on hoitokalastettu monena vuonna peräkkäin ja virkistyskalastuskin on merkittävää.
Koekalastusten avulla on selvitetty järven kalakantoja. Yleisimmät lajit ovat särki ja ahven. Myös muita lajeja kuten kiiski, salakka, pasuri, muikku, lahna, karppi, ankerias, kuha ja hauki tavataan.
Järven kalakanta on särkikalavaltainen, mutta ahvenkanta näyttäisi olevan kasvussa.
Vesikasvillisuus
Järven ominaisuuksien mm. rehevyyden ja kirkkauden ansiosta järvellä esiintyy erikoinen ja monipuolinen kasvisto. Korteikkojen, ruovikoiden, kaislikoiden ja rannan välillä on monin paikoin saravyöhyke.
Kasvillisuuden tihentyminen ja uudet kasvilajit ilmentävät järven rehevöitymistä. Nopeasti ravinteita hyödyntävät lajit menestyvät järvellä parhaiten.
Kelluslehtisistä vesikasveista ulpukka on yleisin, vesitatar ja pohjanlumme niukempia. Harvinaiset murtovesien uposkasvit ovat järvelle ominaisia, ja siellä esiintyvät mm. hentosätkin, uposvesitähti, välkevita, hentovita, merihaura, sahalehti ja silonäkinparta.
Lehijärvi on harvoja paikkoja, joissa pikkulimaska on löydetty kukkivana. Uusia tulokkaita järvellä ovat mm. vesirutto, karvalehti sekä isosorsimo.
